TALVIUNTA
(säv. Antti Kuosmanen san. Juho Rintarunsala)
Sisään astui suru
läpi varmuusketjujen
tuoden tuulet tuonen
vieden rakkauden
Kirjeesi postiluukusta
olit yöllä työntänyt
Sitä luen ja aloitan
tämän surutyön mä nyt
LEHTIIN KELTAISIIN
PEITTYY RAKKAUS
TALVIUNTA NUKKUMAAN
ROUDAN KAJO KASVOILLAAN
LEHTIIN KELTAISIIN
PEITTYY RAKKAUS
TALVIUNTA NUKKUMAAN
UUSI KEVÄT TOIVEISSAAN
Päivä silti nousee
käskee ulos lähtemään
tarvii tehtaan koneet
taas mua vieressään
Ikävöin kahvitunnilla
silmänurkkaan kyyneleen
kun eilistä ei saa takaisin
on luotettava huomiseen
LEHTIIN KELTAISIIN
PEITTYY RAKKAUS
TALVIUNTA NUKKUMAAN
ROUDAN KAJO KASVOILLAAN
LEHTIIN KELTAISIIN
PEITTYY RAKKAUS
TALVIUNTA NUKKUMAAN
UUSI KEVÄT TOIVEISSAAN
Kenen hahmossa saapuu kevät
sitä tiedä en
Koska päivät säteilevät
nimeen rakkauden?
LEHTIIN KELTAISIIN
PEITTYY RAKKAUS
TALVIUNTA NUKKUMAAN
ROUDAN KAJO KASVOILLAAN
LEHTIIN KELTAISIIN
PEITTYY RAKKAUS
TALVIUNTA NUKKUMAAN
UUSI KEVÄT TOIVEISSAAN
